Ajattelin kuivamuonan olevan koiralle paras ruoka, kunnes hiiva, tassutulehdukset ja virtsakiteet todisti toisin

Diva on elämäniloinen dalmatiankoira. Täynnä energiaa ja iloa, kuten nuoren koiran kuuluukin olla. Mutta 7 kuukauden iässä jotain alkoi muuttua. Korvat punoittivat, tassut kutisivat ja Diva raapi kutisevia korvia ja kutisevaa kuonoaan. Diva nuoli ja järsi tassujaan niin, että valkoiset karvat värjäytyivät ruskeiksi syljestä. 

Eläinlääkärissä selvisi: hiivaa korvissa ja tassuissa. Saatiin lääkkeitä ja pesuaineita, ja hetken näytti siltä, että helpotus oli tulossa. Mutta vain hetken. Pian oireet palasivat. 

‍

Lääkekierre ja ruokakokeilut

Vaihdoin kuivamuonan toiseen, sitten kolmanteen, neljänteen ja viidenteenkin. Valitsiin kalliita ainakin mainospuheiden mukaan "laadukkaita" ruokia. Myös hypoallergeenista kuivamuonaa oli mukana kokeilussa. Oireet palasivat aina uudelleen. Käynnit eläinlääkärissä seurasivat toisiaan. Hiivaa korvissa, tassu tulehduksia ja lisää lääkkeitä. Hetkellinen helpotus, mutta ei ratkaisua.

Kun hiiva ei ollutkaan ainut ongelma

Kunnes eräänä päivänä Divan ollessa noin vuoden ikäinen, alkoi Diva oireilla virtsaamisen kanssa. Epäilin virtsatietulehdusta ja suuntasin taas eläinlääkäriin. Tällä kertaa ei löytynyt tulehdusta. Löytyi uraattikiteitä ja virtsan PH oli epänormaalin korkea. Siinä hetkessä päätin että tämä saa riittää ja kuivamuonan syöttäminen loppuu.

Apu lajityypillisestä ruokavaliosta 

Diva on minun ensimmäinen dalmatiankoirani ja niillä on geenivirhe, jonka vuoksi dalmatiankoira (poislukien LUA-dalmatiankoira) on erityisen altis juuri ammoniumuraattikiteille. Päätin etsiä netistä ruokinnan ammattilaista. Ja tähän hommaan valikoitui koirien ravintoterapeutti Anni Nevala (Kennel Fungo) jolla on 18 vuoden kokemus raakaruokinnasta. Hän lähetti ensin koiran hyvinvoinnin- ja käyttäytymisen kartoituslomakkeet ja siitä lähti meidän huippu hyvä yhteistyö. 

Anni selvitti ennen ruokinnan aloittamista ruoan tuottajilta, ettei lihoissa ole sisäelimiä eikä nahkoja. Ruoan puriinipitoisuus otettiin huomioon suunnittelussa. Annilta sain kirjallisesti tarkan luonnollisen ruokinnan suunnitelman, joka toteutettiin vaiheittain. Joka viikko lisättiin yksi uusi eläinproteiini. Diva syö neljän eri eläimen lihoja, luullista ja luutonta, En tähän mainitse mitä lihoja Diva syö, koska jokaiselle koiralle tehdään yksilöllinen ruokintasuunnitelma.

Divalla ei kertaakaan mennyt vatsa löysälle, kun ruokinnan aloitus tehtiin hallitusti. Ulosteen määräkin väheni huomattavasti, koska raakaruoka imeytyy paremmin. Kotona mittasin viikoittain virtsan PH:n. Kotistiksit eivät ole täysin luotettavia, mutta suuntaa antavia kuitenkin. 

Tulokset puhuvat puolestaan 

Kun Diva oli ollut neljä kuukautta raakaruokinnalla, varasin kontrolliajan eläinläääriin. Kas kummaa, virtsasta ei löytynyt enää kiteitä ja virtsan PH oli palautunut normaaliksi. Virtsasta ei löytynyt enää yhtään kiteitä. Otatin myös munuais, maksa, haima, sappi, proteiinit ja glugoosi verikokeet ja nekin olivat priimaa, eli lajityypillisellä ruokinnalla voidaan huomattavasti lisätä koiran hyvinvointia ja terveyttä. 

Minulla on ollut koiria vuodesta 1992 ja olen aina ollut sitä mieltä, että kuivamuona on koiralle paras ruoka. Mutta enpä ole sitä mieltä enää. Ajatusmaailmani on muuttunut tämän koiran myötä. Valitettavasti eläinlääkäreiden koulutuksessa opetetaan hyvin vähän tietoa koiran ravitsemuksesta ja sen vaikutuksesta terveyteen. He tarjoavat herkästi anallergeenistä ruokaa ja Cytopoint pistoksia. Nyt meillä on asiat mallillaan ja toivotaan, että pysyy myös tulevaisuudessakin. Ruoka voi todella olla paras lääke. 

Ennen ja jälkeen kuvat puhukoon puolestaan! 

Terkuin 

Dalmatiankoira Diva & omistaja 

‍